AJANKOHTAISTA |

YTP:n ajatuksia ruokahävikistä ja siihen liittyvästä keskustelusta

Keskustelu ruokahävikistä on käynyt vilkkaana viime aikoina. Kaikki osapuolet ovat yksimielisiä tavoitteesta vähentää ruokahävikkiä, mutta näkemykset keinoista tavoitteen saavuttamiseksi vaihtelevat. Yhteistyön lisääminen ja kokonaisuuden ymmärtäminen ovat avainasemassa, kun halutaan löytää toimivat ja kestävät keinot. Tarvitaan lisää tietoa ja ymmärrystä.

Tästä hyvänä esimerkkinä oli vilkas ja monipuolinen keskustelu Kuluttajaliiton järjestämässä Ruokahävikki puoliksi 2030 mennessä – miten siinä onnistutaan? -seminaarissa 16.3.2017.

Ruokahävikki on erittäin moninainen asia, ja se on vahvasti kytköksissä useaan ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun, erityisesti ympäristö- ja ilmastoasioihin sekä ruoka-apuun. Asialla on kytkös toki myös maatalouspolitiikkaan – ruuan tuotannon turvaaminen Suomessa ja esimerkiksi kierrätyslannoitteiden käyttö.

Keskustelu maailmalla

Ruokahävikki ei ole uusi asia Suomessa tai maailmalla. Merkittävän lisäsysäyksen keskusteluun toi kuitenkin YK:n syksyllä 2015 julkistama Ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 -tavoite. Euroopan komissio otti tavoitteen myös osaksi Euroopan kiertotalouspolitiikkaa julkaistessaan EU:n kiertotalouspaketin, joka sisältää tavoitteita ja toimenpiteitä laajasti eri kiertotalouden osa-alueille.

EU:n kiertotalouspakettiin on kirjattu useita suoria toimenpiteitä ruokahävikkiongelman taklaamiseksi: mm. yhteisten menetelmien ja indikaattoreiden laatiminen elintarvikejätteen mittaamiseksi, sidosryhmäfoorumin perustaminen, EU-lainsäädännön kehittäminen elintarvikkeiden lahjoitusten osalta, sekä vaihtoehtojen tarkastelu elintarvikkeiden päiväysmerkintöjen tehokkaamman käytön ja ymmärtämisen edistämiseksi.
Näiden suorien toimien lisäksi on huomattava, että EU:n kiertotalouspaketin puitteissa parhaillaan uudistettavilla EU:n jätedirektiiveillä sekä lannoitetuoteasetuksella on myös kytkös ruokahävikkiasiaan.
Euroopan komissiota onkin kiittäminen siitä, että se huomioi tarkastelussaan koko ruokaketjun.

Keskustelu Suomessa

Suomessa ruokahävikkiin liittyviä hallinnollisia toimenpiteitä on valmisteltu usean eri tahon toimesta, joista merkittävimmät ovat olleet kansanedustajien toukokuussa 2016 antama lakialoite elintarvikelain muuttamisesta sekä hallitusohjelman kirjauksen johdosta valmisteltu ruokapoliittinen selonteko, joka esiteltiin eduskunnalle maaliskuussa 2017.

Näiden lisäksi vuonna 2017 on valmisteilla useita ruokahävikkiteemaa koskettavia toimenpiteitä, kuten ruokapoliittisen selonteon toimenpideohjelma (MMM), Valtakunnallisen jätesuunnitelman päivitys (YM), Ruokahävikin vähentämisstrategia (yksi VALTSUn toimenpiteistä, MMM), valmisteilla oleva Materiaalitehokkuuden vapaaehtoiset sitoumukset -konseptin kehittäminen (TEM) sekä alueellisen kestävän ruokajärjestelmän kehittäminen osana kansallista kiertotaloustiekarttaa (Sitra).

Biotalouskeskustelu koskettaa luonnollisesti ruuantuotantoa ja näin myös ruokahävikkiasiaa, vaikkakin kansallista keskustelua käydään parhaillaan lähinnä metsäasioista. Biotalous kaipaisi keskustelua myös kestävästä ruokaketjusta.

YTP:n suosituksia

Kun etsitään keinoja ruokahävikin synnyn ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi, olisi tärkeää tarkastella ruokaketjun kaikkia vaiheita: alkutuotanto, elintarvikkeiden tuotanto ja jalostus, kuljetukset, ravintolapalvelut ja kuluttajien toiminta. Tarkasteluun olisi hyvä ottaa mukaan tietenkin myös ruokaturva, mutta myös ravinteiden kierto.

Eri toimijoiden välistä keskustelua tulisi lisätä ja keskusteluun olisi tärkeä saada mukaan kaikki oleelliset toimijat eri lohkoista. Jollakin tavalla tulisi varmistaa valtakunnan tason koordinointi ruokahävikkiteeman ympärillä, jotta vältyttäisiin päällekkäiseltä työltä ja pahimmassa tapauksessa keskenään ristiriidassa olevilta toimenpiteiltä.

Kansanedustajien lakialoitteella tavoitellaan ruokaturvan parantamista sekä samalla myös ruokahävikin määrän vähentämistä. YTP:n arvioiden mukaan lakialoite vaikuttaa jähmeältä ja kustannustehottomalta toimenpiteeltä, joka nykytilaan verrattuna ei onnistuisi tuomaan merkittäviä parannuksia kumpaankaan haasteeseen. Sen sijaan tulisi tukea vapaaehtoisuuteen pohjautuvia keinoja, jotka ovat usein nopeampia ja kustannustehokkaampia kuin lainsäädännön turvin annetut velvoitteet.

Kehityskohde ruokahävikin hallinnan osalta on tilastoinnin kehittäminen. Toistaiseksi ei ole edes olemassa yleisesti sovittua ruokahävikin määritelmää, mikä vaikeuttaa asian seurattavuutta ja vertailtavuutta kansallisesti, EU:ssa ja kansainvälisesti.

Viestinnällä on tärkeä rooli ruokahävikin vähentämisessä, sillä sitä kautta saadaan lisättyä tietoisuutta asiasta ja näin vähitellen muutettua asenteita. On tärkeää lisätä ymmärrystä ja tietoisuutta ruokahävikistä koko ruokaketjussa. Lakialoite onkin osaltaan lisännyt yleistä keskustelua asiasta, mitä voidaan pitää arvokkaana asiana.

YTP seuraa kansallisen ja EU-tason toimenpiteitä, joilla pyritään löytämään keinoja ruokahävikin vähentämiseksi sekä ravinteiden kierron parantamiseksi. YTP tekee yhteistyötä näiden asioiden tiimoilta muiden elinkeinoelämän liittojen kanssa. Ruokahävikin osalta keskeisimpiä yhteistyötahoja ovat Kaupan Liitto sekä Elintarviketeollisuus ry.

Scroll to Top