AJANKOHTAISTA |

YTP esittää muutoksia jätelakiin

Eduskunnalle annettua esitystä jätelaiksi tulee muuttaa ainakin pakkausten tuottajavastuun ja jätteenkuljetuksen osalta, sanotaan YTP:n ympäristövaliokunnalle jättämässä lausunnossa.

Suomalaisen jätehuollon vastuita tulisi selkiyttää ja lainsäädäntöä yksinkertaistaa. Pakkausten jätehuoltoon esitetty tuottajien ja kuntien yhteistoimintavelvoite on täysin vastoin näitä tavoitteita. Se johtaa hyvin yksityiskohtaiseen ja monimutkaiseen lainsäädäntöön. Tuottajien kustannusvastuun rajaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että viidesosa pakkausten tuottajille kuuluvista kustannuksista siirretään asukkaille.

– Vaihtoehtona esitämme mallia, jossa tuottajilla on täysi kustannusvastuu ja kuluttajilla maksuton palvelu, kuten muussa tuottajavastuussa. Ei ole syytä luoda pakkauksille näistä periaatteista poikkeavaa mallia, sanoo Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu.

Taustaselvitykset osoittavat, että tuottajien kustannuksia voitaisiin alentaa keskittämällä uusi velvoittava kiinteistökohtainen keräys isoihin taajamiin kaikkien taajamien sijaan. Vuodesta 2016 käytössä ollut aluekeräysjärjestelmä ja muiden toimijoiden aloittama vapaaehtoinen kiinteistökeräys ovat tuottaneet nopeasti hyviä tuloksia. Pakkausjätteitä kerätään Suomessa jo nyt tavoitteiden mukaisesti.

– Jätelakia on kiirehditty vetoamalla direktiivien täytäntöönpanon määräaikoihin. Itse asiassa tuottajavastuun osalta määräaikaa on vielä jäljellä. Suomessa ehditään hyvin valmistella selkeä kokonaisuus, joka ei vesitä tuottajavastuun perusajatusta ja joka olisi myös nykyistä ehdotusta edullisempi.

Toinen merkittävä korjausta vaativa ehdotus on ajatus kotitalouksien jätteenkuljetusten siirtämisestä kuntien kilpailutukseen. Nykyinen ns. kaksoisjärjestelmä, jossa kunnat voivat valita keskitetyn kilpailutuksen tai jättää jätteenkuljetuksen tilaamisen kiinteistön haltijalle, päättyisi erilliskerättävän jätteen osalta.

– Kaksoisjärjestelmä pitää säilyttää kuntien valinnanvapauden, asukaslähtöisten palvelujen ja elinkeinovaikutusten takia. Se säilyy käytännössä vain, jos kunnat voivat päättää haluamastaan mallista kaikkien jätelajien osalta, Lehtipuu toteaa.

Kiristyvät erilliskeräystavoitteet merkitsevät sekajätteen määrän tuntuvaa vähenemistä. Kun kunnat kilpailuttavat biojätteen ja pakkausjätteiden kuljetukset, niillä on vahva kannustin kilpailuttaa samalla myös sekajätteen kuljetus.

– Kun jätehuoltoyritysten itsenäisiä toimintamahdollisuuksia kavennetaan näin merkittävästi, kunnan kilpailutuksiin on jatkossa vastaamassa suppeampi joukko yrityksiä. Tällä yksinään on kustannuksia kasvattava vaikutus.

YTP:n lausunto eduskunnan ympäristövaliokunnalle on luettavissa täällä.

 

Scroll to Top