AJANKOHTAISTA |

Valtioneuvoston selvitys esittelee keinoja kierrätyksen lisäämiseksi

Valtioneuvoston uusi julkaisu esittelee keinoja yhdyskunta- ja rakennusjätteen kierrättämisen lisäämiseksi, jotta Suomi pääsisi EU-tasolla sovittuihin tavoitteisiin.
Valtioneuvoston uusi julkaisu esittelee keinoja yhdyskunta- ja rakennusjätteen kierrättämisen lisäämiseksi, jotta Suomi pääsisi EU-tasolla sovittuihin tavoitteisiin.

Yhdyskuntajätteiden kierrätyksen tehostaminen
Tuoreessa valtioneuvoston julkaisemassa KEIKKA-selvityksessä todetaan, että 50 %:n kierrätystavoitteen saavuttaminen edellyttää samanaikaisesti eri politiikkatoimien hyödyntämistä. Selvityksessä ei teilata mahdollisuutta päästä asetettuun tavoitetasoon, mutta valittavien keinojen on oltava riittävän vahvoja halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi. Selvityksen mukaan kierrätyksen lisääminen aiheuttaa ensi vaiheessa kustannuksia eri toimijoille (kunnat, jätteen tuottajat, valtionhallinto, ympäristöyritykset), mutta voi aikaansaada taloudellista hyötyä kierrätysliiketoiminnan sekä työllisyyden lisääntyessä.

Selvityksessä tarkastellut ohjauskeinot yhdyskuntajätteiden kierrätyksen lisäämiseksi ovat jätteenpolton vero, kunnan jätehuoltomääräysten erilliskeräyksen velvoiterajojen kiristäminen, kotitalouksien lajitteluneuvonnan tehostaminen, painoon perustuvien jätehuollon maksujärjestelmien käyttöönotto, hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan erilliskeräysvelvoitteen kiristäminen, sekä valtakunnallisen jäteneuvontaverkoston luominen.

Selvityksen mukaan asukkaiden ja hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan jätteiden syntypaikkalajittelun lisäämiseen tähtäävillä toimilla voitaisiin mallinnuksen mukaan päästä noin 47,5 prosentin kierrätysasteeseen. Suurin lisäkierrätyspotentiaali eri jätejakeiden osalta on järjestyksessä biojäte, muovi, kartonki ja pahvi sekä paperi.
Erilliskeräyksen tehostamisen lisäksi Ekokemin kiertotalouskylä ja Päijät-Hämeen Jätehuollon mekaaninen erottelulaitos nostaisivat kierrätysastetta vielä 2,7 %-yksikköä. Mekaanis-biologiset erottelulaitokset voisivat tukea kierrätyksen kasvua enemmänkin, mutta selvityksessä tarkasteltiin ainoastaan kahden laitoksen vaikutuksia.

Mikäli Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysastetta halutaan nostaa EU:n kiertotalouspaketissa esitetylle tasolle 65 %, edellyttäisi se merkittäviä lisäinvestointeja mekaanis-biologiseen erottelulaitoskapasiteettiin, todetaan selvityksessä.

Materiaalit kiertoon korjausrakentamisessa
Rakennusjätettä muodostuu erityisesti korjaustoiminnassa, jossa sekalaisen jätteen osuus on merkittävästi suurempi kuin uudisrakentamisessa ja purkutoiminnassa. Merkittävimmät rakennusjätelajit ovat betoni- ja puujäte sekä sekalainen jäte.

Rakentamisen jätteiden materiaalina hyödyntämisen lisäämiseksi tarvitaan ohjauskeinoja, joilla saadaan lisättyä kierrätykseen ohjautuvan jätteen määrää sekä vahvistettua uusioainesten markkinoita.
Rakentamisen jätteiden tietopohjassa on epävarmuuksia, jotka hankaloittavat keinojen suuntaamista. Rakennusjätteiden tilastoinnin kehittämiseksi selvityksessä ehdotetaan mm. sähköisten siirtoasiakirjojen hyödyntämistä.

Muita selvityksessä esitettyjä ohjauskeinoja rakentamisen jätteiden materiaalina hyödyntämisen kasvattamiseksi ovat rakennusjätteen kierrätyksen purkukatselmus, jossa tunnistetaan kierrätykseen kelpaavat ja haitallisia aineita sisältävät, kierrosta poistettavat jätteet. Lisäksi rakennusalan vapaaehtoisella sopimuksella voitaisiin edistää lajittelua korjaus- ja purkutyömailla. Ohjeistusta tarvitaan myös kierrätysmateriaalien käyttöä edistäviin julkisiin hankintoihin.

Tietoa raportista:
Kohdennetut keinot kierrätyksen kasvuun (KEIKKA) -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeesta vastasivat Suomen ympäristökeskus SYKE yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Tilastokeskuksen kanssa.
Hankkeessa on arvioitu eri ohjauskeinojen vaikuttavuutta kirjallisen aineiston, työpajoissa kertyneen aineiston ja matemaattisen mallinnuksen avulla. Selvityksessä on kattavasti esitelty tilastoinnin epävarmuustekijät ja heikkoudet, joita esiintyy aina jätetilastoinnin yhteydessä.

Kohdennetut keinot kierrätyksen kasvuun (KEIKKA) -raportti

Policy Brief (saatavana myös englanniksi)

Scroll to Top