Ympäristövahinkorahastolla varauduttaisiin ympäristövahinkojen ehkäisemiseen ja vahinkojen korvaamiseen, kun korvausta vahingosta taikka torjunta‐ ja ennallistamiskustannuksista ei saataisi perittyä varsinaiselta vastuutaholta esimerkiksi maksukyvyttömyyden vuoksi tai siksi, että tämä on tuntematon.
Valmisteilla on hallituksen esitys eduskunnalle asiasta. Öljysuojarahasto ja pakollinen ympäristövahinkovakuutus lakkautettaisiin ympäristövahinkorahaston toiminnan alkaessa.
Korvausten maksamiseen tarkoitetut rahaston varat kerättäisiin ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittajilta vuosittaisilla tai kertaluonteisilla ympäristövahinkomaksuilla.
Veroluonteinen vuosimaksu perustuisi toiminnan ympäristölupiin. Maksut kertautuisivat, jos yrityksellä on useita ympäristölupia eri toiminta-alueilla. Yrityksen koko ei vaikuttaisi maksun suuruuteen. YTP ehdottaa, että maksujen kertautumiseen puututtaisiin asettamalla vuosimaksuille maksukatto, jota yksittäisen yrityksen maksut eivät voisi ylittää. Tällöin malli kohtelisi yhdenvertaisemmin erityyppisiä yrityksiä.
YTP moittii sitä, että jäte aiheuttaa lainvalmistelijan näkemyksen mukaan korkeamman riskin, kun se siirtyy pois jätteen teolliselta tuottajalta sen käsittelyyn. Jätteiden tai jätevesien käsittelyssä toimivat yritykset maksaisivat 15 % koko järjestelmän kustannuksista.
Malli ei riittävän hyvin huomioi ensisijaisen vastuun ja toissijaisen vastuun kokonaisuutta. Jätevakuuksien vaikutusta ei tarkastella kattavasti.
YTP katsoo, ettei aiheuttaja maksaa -periaate toteudu ehdotuksessa riittävän hyvin. Periaatteen ytimessä on, että toimija voi omalla toiminnallaan ehkäistä ympäristövahinkojen syntymisen. Ehdotetussa mallissa yksittäinen toimija ei voi vaikuttaa muiden yritysten toimintaan, eikä omalla toiminnallaan edes oman maksunsa suuruuteen kuten vakuutusmallissa.
Ehdotetulla mallilla hyväksyttäisiin se, että vastuulliset toimijat tukevat vastuuttomien yrityksen toimintaan kattamalla näiden aiheuttamat kustannukset jälkikäteen.