AJANKOHTAISTA |

Tuore selvitys rajoittaisi julkisen sektorin yritystoimintaa kilpailluilla markkinoilla

Yrittäjyyden edistämisen strateginen toimenpideohjelma osoittaa, että iso osa yrityksistä katsoo kilpailun toimivan huonosti tai ei lainkaan. Ongelmat liittyvät julkisen sektorin, erityisesti kuntien ja niiden omistusyhteisöjen, toimintaan markkinoilla.

Esimerkki tästä on kuntien jäteyhtiöiden kaksoisrooli. Jätelaitokset hoitavat lakisääteiset tehtävänsä lakiin perustuvan monopolinsa turvin ja samanaikaisesti tarjoavat palveluja vapailla yritysmarkkinoilla. Käytäntö on johtanut Suomessa kilpailuneutraliteetin vääristymiseen.

YTP pitää strategisen toimenpideohjelman kilpailuneutraliteettia edistäviä toimenpide-ehdotuksia erittäin perusteltuina ja kannatettavina.

Oikeustieteen lisensiaatti Jussi Järventauksen ja yrittäjä Henrietta Kekäläisen ehdotus yrittäjyyden edistämisen strategiseksi toimenpideohjelmaksi vuosille 2018–2028 julkistettiin lokakuussa 2018.

Priorisoitavien kärkiehdotusten joukkoon on nostettu reilun kilpailun varmistaminen.

Ehdotuksen mukaan kunnat alkavat järjestelmällisesti vetäytyä markkinoilta, joilla on tai joille voi syntyä riittävän kilpailun tuomaa yksityistä tarjontaa. Markkinapuute katsottaisiin olevan voimassa ainoastaan, jos yksityistä tarjontaa ei ole eikä sellaista myöskään voisi syntyä. Ehdotuksen mukaan riittävää ei siis olisi se, että tarjontaa ei ole nykytilanteessa, sillä tarjonnan puute saattaa riippua juuri julkisen sektorin oman toiminnan hallitsevasta asemasta.

Kielto kuntien sidosyksiköille toimia markkinoilla

Julkaisussa esitetään poikkihallinnollinen, hallituskausien yli vuoteen 2028 ulottuva strateginen toimenpidepideohjelma yrittäjyyden edistämiseksi. Esitetyn 45 ehdotuksen tavoitteena on parantaa yrittäjyyspolitiikan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.

Ehdotuksista neljä tähtää kuntien markkinatoiminnan aiheuttamien vääristymien vähentämiseen.

Selvityksen mukaan merkittävä osa reilun kilpailun esteistä liittyy toimialakohtaisiin säännöksiin. YTP:n jäsenet tunnistavat jätelain tyypilliseksi toimialakohtaiseksi säännökseksi, joka on johtanut epäreiluun kilpailuun ja markkinattomuuteen ympäristöhuollon toimialalla.

Vääristäessään kilpailua kuntien toiminta aiheuttaa tehottomuutta markkinoilla ja johtaa aikaa myöten yhteiskunnallisten kustannusten kasvuun ja luo painetta verorasituksen nousuun.

YTP yhtyy selvityksen näkemykseen, että kunnan ei tulisi ylipäätänsä harjoittaa yritystoimintaa kilpailluilla markkinoilla.

Strategisena toimenpide-ehdotuksena selvityksessä esitetään kielto kuntien sidosyksiköiden ulosmyynnille, jos markkinoilla on toimiva kilpailu tai sellaisen syntyminen on todennäköistä. Kielto ei koskisi satunnaista ja vähäistä ulosmyyntiä.

Seuraamusmaksu kilpailuneutraliteetin rikkomisesta

Selvityksen mukaan kilpailuneutraliteettirikkeitä esiintyy ja ne ovat pikemminkin lisääntyneet viime aikaisista lakimuutoksista huolimatta.

Selvityksessä todetaan, että mikäli kuntien toimialaa ei rajata, on tarpeen varmistaa nykyistä tehokkaammin tasapuolisen kilpailun toteutuminen julkisyhteisön toimiessa markkinoilla. Nykyisin kilpailuneutraliteettipulmiin voidaan puuttua kilpailuviranomaisen neuvotteluin ja siihen liittyvin kieltomenettelyin. Menettely on osoittautunut heikkotehoiseksi.

YTP kannattaa erityisen seuraamusmaksun määräämistä kilpailuneutraliteettia rikkoneelle julkisyhteisölle. Seuraamusmaksu nähdään tarpeelliseksi, koska uhkasakkomenettely antaa ilman taloudellisen menetyksen riskiä mahdollisuuden kokeilla laillisuuden rajoja.

***

Työ- ja elinkeinoministeriö kutsui Järventauksen ja Kekäläisen selvittämään yrittäjyyspolitiikan ja sen eri osa-alueiden vahvistamis- ja koordinointitarpeita sekä laatimaan ehdotuksen hallituskausien yli ulottuvaksi yrittäjyyden edistämisen strategiseksi toimenpideohjelmaksi helmikuussa 2018.

Scroll to Top