AJANKOHTAISTA |

Tasapuolinen kohtelu maksukaton avulla – YTP lausui ympäristövahinkorahastosta

Jätteenkäsittelyn yritykset tulisivat hallituksen edotuksen mukaan maksamaan uuteen ympäristövahinkorahastoon yli 30 % sen vuotuisista varoista. YTP huomioi uudessa lausunnossaan, että ympäristövahinkorahaston vuosimaksu olisi epäsuhteessa alan kokoon sekä alalla sattuneisiin vahinkoihin. 

Ympäristövahinkorahasto on uusi valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jolla varauduttaisiin teollisten ympäristöriskien hallintaan, torjuntaan sekä vahinkojen korvaamiseen. Lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä.  

YTP:n laskelmien mukaan jätteiden ja jätevesien käsittelyssä toimivat yritykset sekä kaatopaikat maksaisivat rahastoon yli 30 % vuosittain kertyvistä varoista. Osuus tulisi olemaan epäsuhteinen niin alan kokoon kuin alalla sattuneisiin ympäristövahinkoihin nähden. YTP on jo aiemmin lausunut ympäristövahinkorahaston maksuvastuusta.  

Lakiehdotuksen mukaan maksut nousisivat merkittävästi kierrätysteollisuuden isoimmilla toimijoilla. Maksuvastuuseen syntyy vinouma, koska maksuvelvollisuus on ympäristölupakohtainen ja jokainen jätteenkäsittelyn toimipiste vaatii oman ympäristöluvan.  

Lisäksi lakiesitys ei esimerkiksi perustele, miksi yrityksillä, jotka käsittelevät toisten toimialojen jätteitä, on suurempi maksuvastuu kuin niillä, jotka tuottavat jätettä. Lakiesityksen pohjalta ei myöskään pysty laskemaan tarkasti yrityksen maksun suuruutta. 

YTP ehdottaa, että yrityksen maksamalle kokonaismaksulle tulisi asettaa katto. Yrityskohtainen maksukatto tasaisi eri toimialojen ja yritysten välisiä eroja poistamalla järjestelmän vinoumat ylisuurista maksuista. YTP ehdottaa maksukatoksi 30000 euroa vuodessa, mikä on myös ylimmän maksuluokan taso.  

Esityksessä on YTP:n mukaan myös muita epäkohtia. Se ei tue siirtymistä kiertotalouteen. Esitys ei huomioi sitä, että jätteiden käsittelyllä pyritään vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksia, tai että jätettä pystytään hyödyntämään kierrätysmateriaalina.  

Lakiesityksellä myös mahdollistettaisiin se, että vastuulliset toimijat tukisivat vastuuttomien yritysten toimintaa. Epäreilu asetelma syntyy, kun asiansa huonosti hoitava yritys saa kilpailuetua hinnoittelussa ja muut yritykset kattavat yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset jälkikäteen.  

Muihin YTP:n nostamiin huomioihin kuului rahaston varojen käytön tarkka rajaaminen ja niiden käyttäminen vain ympäristövahinkoihin, joita rahastoon maksuvelvolliset aiheuttavat. Esimerkiksi liikennevälineiden aiheuttamat vahingot tulisi rajata ulos korvattavista vahingoista.

YTP huomauttaa, että rahaston varat voivat tyhjentyä yksittäisen vahinkotapahtuman takia. Rahastolla on myös suhteettoman suuret hallinnolliset kustannukset sen kokoon verrattuna.  

 

Scroll to Top