AJANKOHTAISTA |

Siirtymä lineaaritaloudesta kiertotalouteen on välttämätön – YTP:n mielipide Helsingin Sanomissa

Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtaja Mia Nores kirjoitti mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin kiertotalouden roolista ilmastokriisin ja luontokadon hillintään. Kirjoitus nostaa siirtymän kiertotalouteen merkittäväksi tekijäksi Suomen ja EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Julkisen hallinnon keskeisenä tehtävänä olisi varmistaa, että uudet lainsäädännöt eivät estä, vaan edistävät siirtymää.  

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Kiertotaloudessa materiaalit ja tuotteet pysyvät käytössä mahdollisimman pitkään eri toimintamallien, kuten kierrätyksen, vuokrapalvelujen ja jakamisen, avulla. Suomessa lainsäädäntö kuitenkin pohjautuu pitkälle edelleen lineaaritalouteen. Siirtymä lineaaritaloudesta kiertotalousyhteiskuntaan edellyttää kuitenkin julkiselta hallinnolta suuntaa antavaa lainsäädäntöä. Lainsäätäjien tehtävänä on siirtymän esteiden poistaminen ja lakiuudistusten arviointi kiertotalouden näkökulmasta: Tukeeko muutos kiertotaloutta, onko vaikutus neutraali vai negatiivinen?

 

Julkaisu Helsingin Sanomissa 8.12.2022:

Maailman ylikulutuspäivä on viime vuodet pysytellyt heinä–elokuun vaihteessa. Ylikäytämme jatkuvasti maapallon luonnonvaroja.

Kiertotalous on keino vähentää luonnonvarojen käyttöä. Sillä on myös keskeinen rooli ilmastokriisin ja luontokadon hillinnässä. Kiertotaloudessa materiaalit ja tuotteet pysyvät käytössä mahdollisimman pitkään kierrätyksen, vuokrapalveluiden, korjaamisen ja jakamisen avulla.

Suomella on tavoitteena olla hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Siirtyminen lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen edellyttää muutoksia kaikilla tasoilla. Julkisen hallinnon keskeisenä tehtävänä on varmistaa, että toimintaympäristö tukee siirtymää toimivan sääntelyn avulla. Sekä EU:ssa että Suomessa lainsäädäntö pohjautuu edelleen valtaosin lineaaritalouteen.

Ajankohtaisena esimerkkinä uudesta lineaaritalouteen pohjatuvasta regulaatiosta on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä oleva ympäristövahinkorahasto. Esityksen mukaan kierrätysala joutuisi maksamaan rahastoon yli kolmasosan vuosittain kertyvistä varoista. Osuus on täysin epäsuhtainen niin alan kokoon kuin alalla sattuneisiin ympäristövahinkoihin nähden.

Valmistelussa ei ole huomioitu alan ominaispiirteenä sitä, että toimipisteitä on tyypillisesti paljon. Koska ympäristövahinkorahaston maksuvelvollisuus on ympäristölupakohtainen, syntyy maksuvastuuseen vinouma. Tämän vinouman korjaamiseksi rahastoon tulisi asettaa kattomaksu.

Lainsäätäjän keskeisimpänä tehtävänä on esteiden poistaminen. Jatkossa tulisi lain valmisteluvaiheessa tehdä arvio kiertotalouden näkökulmasta: Tukeeko muutos kiertotaloutta, onko vaikutus neutraali vai peräti negatiivinen? Tällainen arviointi toisi kierrätysalalle ennakoitavuutta ja tukisi siten siirtymää lineaaritaloudesta kiertotalouteen.

Scroll to Top