AJANKOHTAISTA |

Pakkausjätehuolto valmisteltava uudelleen

Lausuntokierroksella oleva esitys jätelaiksi jättää runsaasti parantamisen varaa. Se pyrkii keskittämään jätehuoltoa, vaikka kiertotalous ja jätehuolto hyötyisivät kilpailusta ja monimuotoisista palveluista. Lakiesitys pahentaa kilpailuneutraliteettiin liittyviä ongelmia ja jätehuoltoa vaivaavia hallinnollisia kiistoja.

Kierrätystä kannattaa edistää Suomessa markkinoilla myytävillä ratkaisuilla, joita yritykset tuottavat asiakkaille. Jätelailla pitäisi säätää sellaiset raamit, joilla suomalaiset saadaan lajittelemaan. Tässä tärkeää on, että tarjolla on suomalaisten yritysten kehittämiä palveluja ja kierrätysteknologiaa. Asiakkaan oikeus valita kilpailevista palveluista on tunnetusti tehokas kannustin kehittämään toimintaa ja alentamaan kustannuksia.

Valitettavasti esitys jätelain muuttamiseksi ei pyri tähän.  Lakiesitys haluaa keskittää toiminnan kuntayhtiöille ja samalla lakkauttaa palveluita, joita yritykset jo tarjoavat kotitalouksille ja jätettä tuottaville yrityksille. Tällainen poissulkeva sääntely johtaa harvoin tehokkaaseen lopputulokseen.

Voimakkaan keskittämisen hintana on palvelua tarjoavien yritysten määrän ja tarjolla olevien palveluiden supistuminen. Kunta- ja aluetaloudelliset vaikutukset ovat selvästi kielteisiä.

Lakiehdotuksessa kunnille ehdotetaan uusia tehtäviä tai nykyistä laajempia vastuita sekä jätteenkuljetuksessa että pakkausjätehuollossa. Kunnallisten toimijoiden asemaa jätehuollossa vahvistetaan muiden toimijoiden kustannuksella. Ehdotukset lisäävät myös kuntien hallintoa ja kuluja.

Jätehuolto kärsii jo nyt epätasapuolisesta kilpailusta, kun kunnalliset toimijat pyrkivät laajentamaan toimintaansa suojatusta asemastaan käsin. Lakiesitys pahentaa näitä kilpailuneutraliteettiongelmia entisestään.

Kaikkien kannalta olisi järkevämpää edetä mallilla, jossa taloudellinen aktiivisuus kasvaa samalla kun kierrätystä lisätään. Kuntien pitäisi panostaa erityisesti biojätteen lajitteluun ja erilliskeräykseen. Ilman tätä ei Suomi saavuta EU:n kierrätystavoitteita. Pakkausten tuottajia tulisi kannustaa valmistamaan kierrätettäviä pakkauksia ja varmistamaan, että käytettyjen pakkausten jätehuolto hoidetaan mahdollisimman tehokkaasti. Kuluttajille ja jätettä tuottaville yrityksille pitäisi olla tarjolla valintoja ja vaihtoehtoja.

Pakkausjätehuoltoon ehdotettu pakkaustuottajien ja kuntien yhteistoimintamalli on vielä keskeneräinen, ja sen toimeenpanokelpoisuus on epävarmaa. EU on vasta antamassa tarkempia ohjeita pakkausten tuottajien kustannusvastuusta. Koska määräaika tuottajavastuuta koskevien EU-vaatimusten noudattamiseksi päättyy vasta tammikuussa 2023, pakkausjätehuoltoa koskeva malli ehdittäisiin hyvin valmistella uudelleen.

Tässä tärkeää on, että vastuut ovat selkeät ja pakkaustuottajien kustannusrasituksen kasvua kohtuullistetaan etenemällä erilliskeräysvelvoitteissa vaiheittain. Etenkin muovipakkausten keräys on kehittynyt myönteisesti kahden viime vuoden aikana, joten ero tiukentuviin kierrätystavoitteisiin ei ole kovin suuri. Samalla tulee varmistaa, että jätehuollossa ja kierrätyksessä toimii jatkossakin runsas joukko yrityksiä. Yritysten välinen kilpailu laskee jätehuollon kustannuksia.

Vaikka Suomi on sitoutunut kiertotalouden edistämiseen, lakiesitys keskittyy jätteiden keräämisen yksityiskohtiin. Muut kiertotalouden kehittämiselle olennaiset materiaalikierron vaiheet kuten käsittely tai uusioraaka-aineiden kysynnän vahvistaminen jäävät vaille huomiota. Lisäksi useammassa kohdassa säädetään yksityiskohtaisesti tavoista, joilla jätehuoltoa pitää toteuttaa, mikä rajoittaa tuntuvasti toimijoiden, niin yritysten, tuottajavastuuyhteisöjen, kuntien kuin kansalaistenkin, valinnanvapautta ja keinovalikoimaa.

YTP:n lausunto jätelain muutoksesta löytyy täältä

Lainsäädäntö ja vaikuttaminen

YTP:n jäsenyritykset pääsevät tutustumaan lausuntojen sisältöön extranet-palvelussamme https://kemiaextra.fi

Scroll to Top