AJANKOHTAISTA |

Materiaalien tinderiä rakentamassa

Materiaalitorin käynnistäminen on herättänyt tunteita niin jätealalla kuin henkilökohtaisestikin. Kunnissa on pelätty jätelain muutoksen tuomaa lisätyötä. Toisaalta palvelun yleinen toimivuus ja se, saadaanko tieto palvelun käyttövelvoitteesta välitettyä kaikille asianosaisille, toi jännitystä vuodenvaihteeseen. Toimivuutta päästiin testaamaan ja nyt pari kuukautta lakisääteisen käyttövelvoitteen voimaantulon jälkeen olen saanut ainakin itse huokaista helpotuksesta. Korvaamattomana apuna tiedon levittämisessä ovat olleet KIVO ry, YTP ry ja muut elinkeinoelämän etujärjestöt. Lukuisat kumppaneiden järjestämät tilaisuudet ovat myös tarjonneet hyvän näköalapaikan jätealan haasteisiin ja mahdollisuuden tavata alaan intohimoisesti suhtautuvia ihmisiä.

Palveluun on rekisteröitynyt yli 450 henkilöä ja reilu 350 organisaatiota. Määrällisesti palvelun kautta on ehditty tarjota eniten betonia, yli 200 000 tonnia, tuhkaa 55 000 tonnia ja maa-aineksia 44 000 tonnia.  Myös rakennus- ja purkujätettä sekä tekstiilijätettä on ilmoitettu verrattain paljon. Eniten Materiaalitorilta on puolestaan haettu maa-aineksia, puuta ja sekalaista yhdyskuntajätettä. Palveluntarjoajia alustalta löytyy tällä hetkellä reilu satakunta, joista suuri osa on kuljetus- ja käsittelypalveluita sekä asiantuntijapalveluita tarjoavia yrityksiä.

Idea Materiaalitorista lähti aikoinaan liikkeelle kahdesta eri suunnasta. Motivan intresseissä oli kiertotalouden edistäminen ja materiaalien pitäminen kierrossa mahdollisimman pitkään. Materiaalitorin kaltaisella palvelulla haluttiin vauhdittaa yritysten sivuvirtojen tehokkaampaa hyötykäyttöä. Työtä teollisten sivuvirtojen ja uusiomaa-ainesten hyödyntämiseksi on toki tehty Suomessa pitkään muun muassa FISS teollisten symbioosien toimintamallin ja esimerkiksi uusiomaarakentamisen UUMA-ohjelman puitteissa. Materiaalitori täydentää näitä kehityshankkeita tarjoamalla konkreettisen työvälineen ja tiedonvälityskanavan materiaalien ilmoittamiseen ja hakuun.

Ympäristöministeriön ja kilpailu- ja kuluttajaviraston intresseissä oli puolestaan tuoda läpinäkyvyyttä jätelaissa säädetyn kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun käyttöön ja sen edellytyksenä olevan muun palvelutarjonnan puutteen osoittamiseen. Niin lainsäätäjän kuin Motivan tavoitteena on ollut, ettei Materiaalitorin käyttövelvoite lisäisi kohtuuttomasti byrokratiaa ja että palvelu olisi mahdollisimman helppokäyttöinen. Ensimmäisiä TSV-sopimuksia on alustan kautta jo ehditty tekemään.

Pieniä teknisiä ongelmatilanteita on toki tullut yksittäistapauksina vastaan, mutta ne on pyritty korjaamaan sitä mukaa kun niitä on ilmaantunut.  Alustan ja palvelun kehitystyö myös jatkuu. Me Motivassa näemme palvelussa laajentamispotentiaalia. Esimerkiksi avoimet rajapinnat on huomioitu palvelun kehitystyössä alusta lähtien. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että muiden palvelualustojen tietoja voidaan yhdistää materiaalitorin kanssa ja näin materiaalien tarjoamaa saadaan laajemmaksi. Toivomme, että materiaalien tinder avaisi tehokkaasti uusia kontakteja yritysten välille mahdollistaen uusia kiertotalouden ratkaisuja ja liiketoimintaa.

Materiaalitori.fi palvelun tuottaja on ympäristöministeriö ja ylläpitäjä Motiva Oy. Palvelun teknisestä toteutuksesta on vastannut Solita Oy.  

Ilkka Hippinen

Kirjoittaja toimii Motivassa johtavana asiantuntijana kiertotalouden alueella. 

Scroll to Top