AJANKOHTAISTA |

Kun jäte lakkaa olemasta jäte – sujuvammalla menettelyllä materiaalit kiertoon

Ympäristöministeriö on julkaissut muistion siitä, miten materiaalin luokitus voidaan tapauskohtaisesti muuttaa jätteestä tuotteeksi. Kyse on niin kutsutusta jätteeksi luokittelun päättymisestä. Muistiossa annetaan ohjeita niin toiminnanharjoittajalle kuin lupaviranomaisille. Kiertotalouden edistämiseksi koko prosessi pitäisi kuitenkin miettiä uudelleen.

 

Mikä end-of-waste -menettely?

Jätteeksi luokittelun päättyminen, eli ns. end-of-waste (EOW) menettely, on ollut EU:n ja Suomen lainsäädännössä jo useita vuosia. Menettelyn läpikäynyt materiaali lakkaa olemasta jätettä ja muuttuu tuotteeksi. Tällöin siihen ei sovelleta enää jätelakia, vaan tuotelainsäädännön määräyksiä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että materiaalia voi käsitellä ilman ympäristölupaa, jota taas jätteen käsittely yleensä vaatii. Materiaalit, joita ei enää katsota jätteeksi, kilpailevat myös tasavertaisemmin neitseellisten materiaalien kanssa. Kiertotalouden kannalta tämä on tärkeää ja edistää uusiomateriaalien käyttöä uusien tuotteiden valmistamisessa.

EU-tasolla on annettu kriteerit eräille romumetalleille ja lasimurskalle siitä, millaista materiaalin pitää olla, jotta se lakkaa olemasta jätettä. EU-tason yleispäteviä kriteerejä ei ole lähitulevaisuudessa odotettavissa. Myös kansallisesti voidaan antaa tietylle materiaalille kriteerit. Suomen lainsäädännössä ei vielä ole erillisiä, materiaalikohtaisia EOW-kriteerejä. Betonimurskeelle on asetus työn alla, mutta toistaiseksi jokainen luokittelun muuttaminen tutkitaan tapauskohtaisesti nykyisen jätelain nojalla.

Uusittu jätedirektiivi kannustaa jäsenmaita lisäämään tapauskohtaista päätöksentekoa osana kiertotalouden edistämistä.

Suomen lainsäädännössä jätelain 5 § määrittelee, millä ehdoin jäte voi muuttua tuotteeksi. YM on laatinut muistion tarkentamaan jätelakia tapauskohtaisissa päätöksissä. Muistiossa kerrotaan esimerkein, mitä esimerkiksi pykälän vaatimukset ”tuote on läpikäynyt hyödyntämisentoimen” tai ”tuotteella on markkina” tarkoittavat. Muistio ei ole oikeudellisesti sitova, mutta se antaa toiminnanharjoittajalle apua jäteluokituksen poistamista haettaessa. Samalla muistio tukee viranomaisia päätöksenteossa.

Viiden ehdon pitää täyttyä, jotta jäte voi lakata olemasta jätettä. Tuotteen pitää olla käynyt läpi jonkin hyödyntämistoimen, tuotteella pitää olla käyttötarkoitus, sille pitää olla markkinat, sen pitää täyttää tekniset ja tuotelain vaatimukset eikä se saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa. Vaatimukset ovat tarpeellisia ja estävät esimerkiksi sen, että jätteille haettaisiin tuotestatusta vain esimerkiksi jäteveron välttämiseksi. Kiertotaloudessa jätemateriaalista valmistetulla tuotteella on kysyntää ja parhaimmassa tapauksessa sillä myös korvataan neitseellisiä materiaaleja.

 

Menettelyssä kehitettävää

Jätedirektiiviä saatetaan parhaillaan osaksi kansallista jätelainsäädäntöä. Tässä yhteydessä on syytä kehittää EOW-menettelyä sujuvampaan suuntaan.

Nykyisin luokittelun muuttaminen on mahdollista vain ympäristölupamenettelyssä. Eilen julkistettu jätelain uudistamista pohtivan työryhmän mietintö valitettavasti ehdottaa tämän jatkuvan. Tämä ei ole kuitenkaan kiertotalouden edistämisen kannalta mitenkään optimaalinen ratkaisu. Ympäristöluvan saaminen tai sen muuttaminen on hidasta ja usein tarpeetontakin, jos toiminnassa ja sen ympäristövaikutuksissa ei tapahdu mitään muutosta, kun jäte muuttuu käsittelyssä tuotteeksi. Hassua on, että lupaa pitää erikseen hakea yrityksen eri toimipaikoille, vaikka kyse olisi samasta materiaalista. Tällöin myös useat eri viranomaiset joutuvat tekemään käsittelemään hakemuksia. Päätösten yhdenvertaisuudesta ei ole tällöin varmuutta.

Luvituksen hitaus ja kankeus saattaa pahimmallaan estää materiaalien hyödyntämisen. Näin voi olla esimerkiksi, jos jäte syntyy rakennuksia purettaessa, eikä sitä voida varastoida pitkiä aikoja.

 

Sujuvoitetaan kiertotaloutta ottamalla käyttöön ilmoitusmenettely

YTP haluaa edistää kiertotaloutta sujuvoittamalla EOW-menettelyä. Ympäristön laadusta ei tarvitse tinkiä, vaan Suomessa tulisi ottaa käyttöön ilmoitusmenettely, jolla tuotestatuksen voisi saada nopeammin. Ilmoitusmenettely mahdollistaisi nopeamman käsittelyn, mutta antaisi viranomaisille edelleen oikeuden asettaa samanlaisia päästö- ja valvontavaatimuksia kuin ympäristöluvassa. Ilmoitusmenettelyä käytetään jo esimerkiksi pilaantuneiden maiden puhdistamisessa, joten se ei ole mitenkään uusi menettelytapa suomalaisessa lainsäädännössä.

Nopeampi ja matalamman kynnyksen menettely vastaisi myös hallitusohjelman tavoitteiseen purkaa kiertotalouden esteitä. Uudistuksen merkittävä puoli olisi se, että se lisäisi sekä kierrätysmateriaalien kysyntää että tarjontaa. Uusiomateriaaleja on helpompi käyttää, kun ne ovat tuotteita, jolloin niitä kysytään enemmän. Uusiomateriaaleja on myös helpompi tuottaa, kun niihin liittyvät lupamenettelyt ovat nopeita ja ennakoitavia. Kiertotalouden edistämisessä kierrätysmateriaalia sekä markkinoilla vetävät että työntävät keinot ovat tarpeen.

Arto Arvola

Arto Arvola on YTP:n asiantuntija, jonka mielestä turvallisuus tulee ensin ja mietitään niitä muita asioita sitten vähän myöhemmin. Yritystaustasta johtuen pohtii asioita usein asiakkaan ja kuluttajan näkökulmasta.

AINEISTOT

Scroll to Top