Kiertotalous on muutakin kuin kierrätystä
Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit pysyvät käytössä mahdollisimman pitkään. Materiaalien kierrätys on keskeinen osa kiertotaloutta, mutta se on myös paljon muuta. Muita ovat esimerkiksi vuokra-palvelut, korjaaminen ja jakaminen. Mitä enemmän saamme käytöstä poistuvia materiaaleja uudestaan hyödynnettyä, sitä vähemmän tarvitsemme neitseellisiä raaka-aineita.
Kiertotalous on keino vähentää luonnonvarojen käyttöä. Kiertotalous auttaa hillitsemään ilmastokriisiä, luontokatoa ja luonnonvarojen ylikulutusta.
Pidetään materiaalit kierrossa
Euroopan Unionin jätelainsäädännössä kuvataan tavoitetta jätehierarkialla. Jätehierarkia sopii hyvin myös materiaalien kiertotaloutta kuvaamaan.
Jätehierarkian ylimpänä on jätteen syntymisen ehkäisy. Uudelleenkäyttö sekä materiaalien kierrätys ovat siitä seuraavia tavoitetasoja. Jos näitä ei pystytä esimerkiksi laatusyistä tekemään, pyritään jätteestä – siis käytöstä poistetusta tuotteesta tai materiaalista – ottamaan energia talteen. Loppukäsittelyyn päätyvien jätteiden määrää pyritään koko ajan vähentämään.
Jätehierarkian pohjalta tehty kuvan 2 kaavio kuvaa materiaalien kiertotaloutta käytännössä. Kun jätehierarkiassa pyitään pyramidin yläosaan, niin tässä kuvassa tavoitellaan pysymistä vasemmalla.
- Pidempi käyttö: Tuotteet pysyvät käytössä mahdollisimman pitkään ja niitä voi päivittää. Esimerkkinä tällaisesta voisi olla vaikkapa sähkölaite, joka käytöstä poistamisen sijaan kunnostetaan. Kuluttajakäyttäytyminen on tämän osalta aivan keskeinen. Suuri määrä kotien laitteita korvataan uusilla muusta syystä kuin laitteen rikkoutumisen takia.
- Tuotteiden uudelleenkäyttö: Esimerkiksi alustatalouden tai vuokrauspalveluiden kautta tuotteet pysyvät kauan käytössä ja niillä on useita – jopa lukematon – määrä käyttäjiä. Teollisuudessa on esimerkkejä, jossa vuokrauspalvelu on keskeinen osa liiketoimintaa.
- Osien uudelleenkäyttö: Korjauksen ja käytöstä poistamisen myötä tuotteen osia voidaan kierrättää sellaisenaan. Hyvänä käytännön esimerkkinä toimii Vuoden purkuhanke 2022 -voittaja Tampereen Lamminpään purkuhanke, jossa rakennusosien RFID-tagit linkitettiin datapankkiin ja laserskannattuun tietomalliin suoraan työmaalta pilvipalvelun avulla. Datan avulla osat on helpompi suunnitella uudelleenkäyttöön
- Materiaalien kierrätys: Esimerkkinä tällaisesta on esimerkiksi metallien kierrätys, jota voidaan tehdä käytännössä ikuisesti. Toisena esimerkkinä kierrätysbetoni tai -muovi, joita voidaan käyttää korvaamaan neitseellistä raaka-ainetta. Tämäkin vaihe säästää neitseellisiä luonnonvaroja ja energiaa, mutta on positiivinen myös luontokadon torjumisen kannalta.
- Energiana hyödyntäminen: Jos hyödyntämistä ei voida tehdä esimerkiksi haitallisten lisäaineiden takia, kannattaa hyödyntää orgaanisen materiaalin, esimerkiksi muovin, energia. Vasta viimeisenä vaihtoehtona on loppusijoitus eli käytännössä kaatopaikka.
Kaikki lähtee suunnittelusta
Kaikki lähtee siitä, että tuotteet suunnitellaan pitkäikäisiksi ja käytön jälkeen joko varaosina tai materiaaleina kierrätettäviksi eli suunnittelussa huomioidaan myös purkuvaihe. Tuotteesta riippuen myös valmistukseen tarvittava luonnonvarojen määrä sekä käytön aikainen energiankulutus ovat tärkeitä. Prosessiin kaikissa vaiheissa tulee pyrkiä vähentämään hukkaa esimerkiksi sivuvirtoja hyödyntämällä.
Kiertotalouden tavoitteita
Kiertotalous tähtää arvoketjun tehokkuuden parantamiseen sekä luonnonvarojen ja energian tehokkaaseen käyttöön, mikä parantaa kilpailukykyä, kiihdyttää ja luo uutta liiketoimintaa sekä edistää viennin kasvua. Samalla syntyy uusia työpaikkoja. Kiertotalous ei ole siis pelkkä trendisana: edistyessään kiertotalous voi luoda Suomeen ja Eurooppaan kestävää kasvua. Yrityksillä on keskeinen rooli kiertotalouden toteuttajina. Parhaiten kiertotaloutta vauhditetaan luomalla kannustava toimintaympäristö liiketoiminnan kasvulle ja markkinoiden kehittymiselle.
Kiertotalous onkin ollut poliittisessa keskiössä niin EU:ssa kuin Suomessa viime vuosina. Suomella on tavoitteena olla hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Visiona on, että kiertotalous-Suomi vaikuttaa maailmalla ja tarjoaa kestäviä ratkaisuja kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi luonnonvarojen käyttö on kestävää ja materiaalit pysyvät kierrossa pidempään ja turvallisesti.
Lineaaritaloudesta kiertotalouteen
Siirtyminen lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen edellyttää muutoksia kaikilla tasoilla. Julkisen hallinnon keskeisenä roolina on varmistaa, että toimintaympäristö tukee siirtymää. Suomen hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan visiossa mainitaan myös kiertotalouden läpimurto muun muassa fiksun sääntelyn avulla. Lainsäädännön osalta tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että turhia kiertotalouden esteitä poistetaan.
Sekä EU:ssa että Suomessa tehdään, toimeenpannaan ja sovelletaan lainsäädäntöä edelleen lineaarisen talouden ehdoilla. Yhtenä syynä on se, että vaikutusarvioissa ei huomioida kiertotaloutta, vaan ne tehdään hyvin kapeasti, jopa vain yhden sektorialueen näkökulmasta.
Kierrätysmateriaalien käyttökohteiden puute on yksi kiertotalouden pullonkauloista. Uusia kiertotalouden ratkaisuja kehitetään ja otetaan käyttöön yrityksissä. Lainsäätäjän keskeisimpänä tehtävänä on esteiden poistaminen. Jatkossa tulisi lainsäädännön valmisteluvaiheessa tehdä arviointi kiertotalouden näkökulmasta: tukeeko muutos aiempaa vahvemmin kiertotaloutta, onko sen vaikutus neutraali vai onko se peräti negatiivinen. Edelleen tavoitteet voivat olla ristiriitaisia eri hallinnonalojen välillä. Sekä valmistavalle että kierrätysteollisuuden yrityksille tämä heikentää toimintaympäristön ennustettavuutta. Tämä edellyttää, että kiertotalouteen sitoudutaan ja sitä edistetään laaja-alaisesti.
Lisätietoja: toimitusjohtaja Mia Nores, puh. 044 330 0928, mia.nores@ytpliitto.fi
Artikkeli on julkaistu Suomen Tuotannonohjausyhdistys ry:n Stoori-jäsenlehdessä 2022/04, ISSN: 2342-4095.