AJANKOHTAISTA |

Parhaat kiertotalouden ratkaisut syntyvät kilpailluilla markkinoilla

Julkisomisteisten yhtiöiden kilpailu yksityisen yritystoiminnan kanssa vääristää markkinaa ja heikentää uusien kiertotalousratkaisujen syntymistä. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee tarjota yrityksille jätehuoltopalveluja vain todellisessa markkinapuutteessa – ei polttokapasiteetin täyttämiseen, kuten nyt tapahtuu. Kuntien ja hyvinvointialueiden vastuu jätehuollossa tulee rajata selkeästi vain kotitalouksien jätteisiin. Jätelain TSV-sääntelyä, markkinapuutteen tarkastelua ja etenkin siihen liittyvä hinnan kohtuullisuusarviointia tulee täsmentää seuraavalla hallituskaudella.

Helsingin Sanomat selvitti hyvinvointialueiden hankintoja julkisomisteisista yhtiöistä. Hankintayksikön, esimerkiksi hyvinvointialueiden tai kuntien, ei tarvitse kilpailuttaa ostojaan yrityksiltä, jos ne ovat itse yrityksen omistajia. Silloin voidaan käyttää lain sallimaa suorahankintaa, niin sanottua sidosyksikkö eli in-house -hankintaa. Elinkeinoelämän järjestöt ovat tehneet toimenpidepyynnön Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:lle. Järjestöt pyytävät virastoa tutkimaan, rikkovatko hyvinvointialueet lakia, hankkiessaan jättimäisiltä in house -yhtiöiltä ostetaan palveluja vailla hankintalain edellyttämää todellista määräysvaltaa. Ongelmia on myös jätehuollon hankinnoissa.

Tavanomainen sidosyksikköraja on viisi prosenttia. Jätehuollon osalta raja on kymmenen prosenttia vuoden 2029 loppuun saakka. Korkeammalle rajalle ei ole kunnon perusteita. Se heikentää kilpailua ja johtaa tehottomuuteen. Vähintäänkin hankintalain sidosyksikkörajan poikkeus jätehuollon osalta tulee poistaa ja palauttaa se viiteen prosenttiin.

Julkisomisteisten yhtiöiden ei tule kilpailla yksityisen yritystoiminnan kanssa kuntalaisten maksamilla jätemaksuilla tuettuna

Esimerkiksi Tanskassa on havahduttu kuntien omistamien jäteyhtiöiden kiertotalousmarkkinoita näivettävään vaikutukseen. Vuonna 2021 solmitun poliittisen sopimuksen mukaan kuntien jäteyhtiöiden toiminta rajataan jatkossa kotitalousjätteen keräykseen. Kuntayhtiöiden tulee kilpailuttaa jätteenkeräys ja -käsittely, eikä jätettä saa enää automaattisesti ohjata kunnan omaan polttolaitokseen. Kuntayhtiöt eivät jatkossa saa tehdä tehottomaksi osoittautuneita investointeja jätteenkäsittelyyn. Myös Ruotsissa on havahduttu samaan ongelmaan.

Suomessa pitäisi tehdä vastaavanlainen päätös. Nyt tuhlataan resursseja eli rahaa, kun todellinen markkinaehtoisuus puuttuu.

Kuntien toissijaista vastuuta tulee käyttää VAIN aidossa markkinapuutteessa – ei polttokapasiteetin täyttämiseen

Kunnilla on toissijainen vastuu (TSV) yritysten jätteistä, jos yksityistä palveluntarjontaa ei ole kohtuullisin ehdoin saatavilla. Kilpailu- ja kuluttajaviraston keväällä 2022 julkaiseman selvityksen mukaan markkinapuutteen toteamiseen liittyy epäkohtia, eikä kuntayhtiöiden hinnoittelu ole markkinaehtoista. Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV on myös todennut, että jos kunnan jätelaitos on omistajana jätteenpolttolaitoksessa, sen TSV-myynti on suurempaa. Jätelaitokset näyttäisivät haalivan jätettä polttoon myös yrityksiltä.

Kuntien vastuu jätehuollossa tulee rajata selkeästi vain kotitalouksien jätteisiin

Kotitalouksien ja yritysten jätehuollon välillä tulee tehdä selkeä ero. Kuntien tulee vastata ensisijaisesti kotitalouksien jätehuollosta. Nykyinen jätelaki ei ole asiassa tarkka, mikä tekee toimintaympäristöstä hajautetun, epäselvän ja epävarman. Lain mukaan kuntien vastuu koskee asumisessa syntyvää jätettä ja kuntien omaa hallinto- ja palvelutoimintaa. Kumpaakin käsitettä on venytetty koskemaan myös yritystoimintaa.

Myös ympäristövastuun näkökulmasta on perusteltua, että yritykset vastaavat omista jätteistään. Tämä tarkoittaa, että sillä on silloin myös yksiselitteinen vastuu kilpailuttaa tehokkaat jätehuoltopalvelut. Seuraavalla hallituskaudella tulee selkeyttää jätelain TSV-määritelmää.

Seuraavalla hallituskaudella tulee täsmentää jätelain TSV-sääntelyä, markkinapuutteen tarkastelua ja etenkin siihen liittyvä hinnan kohtuullisuusarviointia.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Mia Nores, puh. 044 330 0928, mia.nores@ytpliitto.fi

Scroll to Top