AJANKOHTAISTA |

Kierrätys kasvuun – lisää erilliskeräystä ja asiakaslähtöisyyttä

SYKE ehdottaa, että kotitalouksien biojätettä ja pakkausjätteitä aletaan kerätä kaikilta kiinteistöiltä taajama-alueilla. Myös hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa pitää tehostaa jätteiden lajittelua.

Ehdotukset ovat osa JÄTEKIVA-hanketta, jossa selvitettiin, miten Suomi saavuttaa kiristyvät kierrätystavoitteet.

”Erilliskeräyksen laajentaminen on edellytys sille, että kierrätys kääntyy Suomessa kasvuun”, toteaa myös YTP:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu. ”Kierrätys ei ole viimevuosina kehittynyt Suomessa eikä EU:n asettamia sitovia tavoitteita saavuteta ilman merkittävää muutosta. Etenkin kotitalousjätteen keräyksessä asiakasnäkökulma on unohdettu.”

Lajittelun lisäämiseksi Suomeen tarvitaan asiakaslähtöisiä ja monimuotoisia palvelumalleja. Kuluttajat haluavat vaihtoehtoja ja vaivattomuutta. Nykymalli, jossa kunnat keräävät kotitalouksien jätteet, ei ole nostanut kierrätysastetta 15 vuoteen.

Ympäristöministeriö onkin aloittanut jätelainsäädännön uudistuksen, jonka tavoitteena on osaltaan nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi. Koska pakkausjätteiden kierrätyksen onnistuminen on edellytys EU:n asettamien vaatimusten täyttämiseksi, pakkausten tuottajavastuuseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Pakkausten tuottajavastuujärjestelmän halutaan tukevan entistä vahvemmin kestävää tuotesuunnittelua.

Samaa mieltä on YTP. Tuottajien vastuuta keräyksestä ja sen kustannuksista tulee vahvistaa. Näin vahvistetaan tuottajavastuun alkuperäistä ideaa.

– Kun pakkauksen tuottajat maksavat jätehuollon kustannukset kokonaisuudessaan, pakkausten suunnittelussa kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota niiden kierrätettävyyteen. Aiheuttaja maksaa -periaate toimii myös pakkauksissa, täsmentää Lehtipuu.

Selvityksessään SYKE tarkastelee malleja, joissa kierrätystä lisättäisiin siirtämällä vastuuta kierrätyksen järjestämisestä tuottajilta kunnille.

– Ehdotus on kummallinen useammastakin syytä. Kunnat eivät ole merkittävästi lisänneet jätteiden erilliskeräystä, vaikka niillä on ollut siihen lainsuoma mahdollisuus ja täydet välineet jo pitkän aikaa. Vastuun siirtäminen tuottajilta puolestaan heikentää linkkiä tuotteen ja sen kierrätettävyyden välillä. Kunnat eivät ole myöskään kunnostautuneet asiakaslähtöisten jätehuoltopalveluiden tuottamisessa.

Suomessa toimii ympäristösektorilla yksityisiä yrityksiä, suuria ja pieniä, jotka ovat huolehtineet kaupan, teollisuuden ja muun elinkeinoelämän jätteen keräämisestä, käsittelystä ja kierrätyksestä jo 50 vuoden ajan.

– Asiakkaan tarpeiden huomioiminen, tehokkuus ja innovatiiviset palvelut korostuvat yritysten liiketoiminnassa, Lehtipuu korostaa.

Raportissa ehdotetaan uusia ratkaisuja jätteenkeräykseen. Yhtenä uutuutena raportti mainitsee monilokerokeräyksen, joka itse asiassa on ollut yritysten tarjonnassa jo vuosikymmenen. Kuljetuslogistiikan optimointi on yrityksille arkipäivää ja jätehuollossa siirrytään yhä vähäpäästöisempiin ratkaisuihin.

– Ympäristöministeriön työryhmän tulee etsiä aidosti uudenlaista mallia, jossa yhdistyvät asiakaslähtöisyys, innovatiiviset palveluratkaisut, tehokkuus sekä tuottajien kustannusvastuu. Myös jätehuollossa kiertotalous edellyttää tulevaisuuteen suuntaavaa otetta, Lehtipuu evästää.

YTP on jäsenenä ympäristöministeriön työryhmässä, joka valmistelee tarvittavien lainsäädäntömuutosten keskeisiä linjauksia. Työryhmän toimikausi päättyy 30.6.2019.

Scroll to Top