AJANKOHTAISTA |

Kädet saveen – kiertotalous vaatii toimintaa!

Nyt tulee haluta, uskaltaa ja ottaa vastuu kiertotalousasioiden viemisestä käytäntöön!

Minulla tuli 20 vuotta täyteen kiertotalousalalla ja pohdin, millainen ala alkuaikoina oli. Tuolloin ei vielä puhuttu kiertotaloudesta, jätehuoltoahan se pitkään oli. Silloin oli kova halu lajitella, kierrättää ja hyödyntää jätteitä. Lainsäädäntöä oli päivitetty ja lisää päivitystarvetta oli edelleen. Laadittiin ohjeita, tehtiin tutkimusta, pilotoitiin ja etsittiin koekohteita. Käyttö ja kysyntä oli pientä, mutta usko oli kova.

Mitä sitten olemme saaneet aikaan 20 vuoden aikana? Erona nykytilanteeseen on lähinnä se, että usko on ollut koetuksella monta kertaa. Vaikka vuosien aikana on tapahtunut paljon kehitystä ja eteenpäinkin on menty, painitaan kiertotalousalalla edelleen paljolti samojen asioiden ympärillä. Käytännön toteutuksessa muutos ei ole ollut riittävä.

Jos nyt tulisin alalle, toivoisin kirjoittavani 20 vuoden päästä tai mieluummin jo 10 vuoden päästä, jotain seuraavanlaista:
Materiaalit kiertävät uudelleen käyttöön ja hyödynnettäväksi eikä niitä sanota enää jätteeksi. Jätettä ovat vain materiaalit, jotka poistuvat kierrosta. Kysyntä materiaaleille on suurta ja se mahdollistaa niiden jalostamisen mahdollisimman korkealuokkaiseen käyttöön. Maankaatopaikoille ja teollisille kaatopaikoille päätyvän jätteen määrä on pienentynyt merkittävästi. Maankaatopaikoille päätyneet maat voidaan hyödyntää lähes kokonaan tai ne käsitellään niin, ettei niitä tarvitse edes poistaa käytöstä. Pilaantuneet maat saadaan pääsääntöisesti puhdistettua paikan päällä. Kierrätys on vielä helpompaa, koska kaikkien markkinoille laskettavien tuotteiden ja materiaalien koostumus ja kierrätettävyys tiedetään. Lisäksi digitaalisuus on tuonut mukanaan sen, että tiedämme missä mikäkin tuote tai materiaali on koko elinkaarensa ajan.

Tulevaisuus voisi aidosti kuulostaa tältä, erityisesti rakennusalan osalta. Mikä tämän mahdollistaisi? Ensinnäkin edelleen tarvitaan kaikkea tuota mitä 20 vuotta sittenkin. Meillä infra-alalla on jo vuosia ollut poikkitieteellisiä työryhmiä ja hankkeita, joissa kehitetään lainsäädäntöä ja teknistä puolta huomioiden eri näkökulmat. Meillä on riittävästi tutkittua tietoa, ohjeita, standardeja, osaamista ja lainsäädäntökin on riittävä mahdollistamaan tositoimiin ryhtymisen. Myös asenne on kohdallaan. Kysyt lähes keneltä vaan, niin kierrätystä kannatetaan ja siihen uskotaan.

Mikä sitten haraa vastaan? Asenteen jälkeen tulee halu, uskallus ja vastuu. Haluammeko ja uskallammeko muuttaa asioita? Uskallammeko kantaa vastuun muutoksen aikaansaamisesta? Toteutuminen vaatisi poikkikäytännöllisyyttä. Ne toimijat, jotka päivittäin tekevät käytännön valintoja eri toimialoilla, ja eri kohdissa kiertotalouden ketjua, pitäisi saattaa yhteen ja saada sitoutumaan kiertotalouteen. Eri osaamiset yhdistämällä on mahdollista saada aikaan käytännön toteutuksia, jotka ovat paitsi toimivia myös innovatiivisia. Tarvitsemme toimintaa, joka vie kiertotalouden linnunlaulusta konkreettisiin tekoihin.

Uskon, että tilaisuutemme on nyt. Positiivisen suhtautumisen on kohdattava toiminta. Nyt tulee haluta, uskaltaa ja ottaa vastuu kiertotalousasioiden viemisestä käytäntöön! Koska kierrätystä se on lainaustenkin kierrätys, lainaan Kreaten toimitusjohtaja Timo Vikströmin käyttämää lainausta Thomas Edisonilta ”Tilaisuus jää monelta huomaamatta, koska sillä on yllään haalarit ja se näyttää työnteolta.”

Ei hukata tilaisuutta – vaan toimitaan nyt!

 

Tuomo Joutsenoja

Kirjoittaja on Kreate Oy:n ympäristö- ja kiertotalousjohtaja Tuomo Joutsenoja, joka on myös YTP:n hallituksen jäsen.

Scroll to Top