Uusimman jätelakityöryhmän työ on päättynyt. Jätelakia on päivitetty viime vuosina tiheästi kehittyvässä toimintaympäristössä. Tuorein työryhmä asetettiin päivittämään Suomen jätelainsäädäntö uusittujen EU-jätedirektiivien mukaiseksi.
Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry katsoo, että kiertotaloutta edistetään parantamalla liiketoimintamahdollisuuksia ja valjastamalla kaikki kierrätystä edistävät keinot käyttöön.
Työryhmän ehdotus lisää jätteen keräystä mutta rajoittaa uusien keinojen käyttöönottoa
Laajapohjainen työryhmä ei onnistunut riittävästi tavoitteessaan uudistaa lainsäädäntöä kiertotaloutta vahvistavaksi, vaan keskittyi turvaamaan kuntien pitkäikäistä yksinoikeutta yhdyskuntajätehuollossa. Työryhmän ehdotuksista on jätetty lukuisia eriäviä mielipiteitä.
”Työryhmällä oli paikka uudistaa suomalaisten jätehuoltoa. Myönteistä työryhmän ehdotuksessa on laajeneva erilliskeräys. Jatkossa yhä useampi suomalainen voi lajitella jätteensä kiinteistöllään oleviin astioihin”, toteaa YTP:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu. ”Samalla työryhmä ehdotti kuitenkin keräyksen rajaamista vain yhden tahon toiminnaksi”, pahoittelee Lehtipuu.
Ehdotus onkin päinvastainen kuin viime vuosien suuntaus. Jätehuollossa, kuten muillakin toimialoilla, on pyritty avaamaan markkinoita. Uudet ratkaisut, digitalisaatio ja eri yritysten palveluvalikoimat antavat jätehuollon asiakkaille valinnanmahdollisuuksia ja vauhdittavat kiertotaloutta.
”On sääli, että näitä vaihtoehtoja halutaan nyt rajoittaa. Kunnat palvelevat asiakkaitaan hyvin perusjätehuollossa, mutta ne eivät ole erityisesti kunnostautuneet kierrätyksen lisäämisessä tai palvelujen uudistamisessa. Tämän osoittaa Suomen verrattain matala kierrätysaste”, Lehtipuu huomauttaa. ”Silti keinovalikoimaa ei haluta laajentaa, vaan jopa kaventaa.”
Erittäin vanhakantaiselta näyttäytyy työryhmän ehdotus, jossa niin kutsuttu kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus ehdotetaan kokonaan lopetettavaksi. ”Asian valmistelussa sivuutettiin täysin se, että lakkauttaminen johtaisi lukuisten pk-yritysten toiminnan loppumiseen ja kilpailun vähenemiseen jätehuollossa”, huomauttaa Lehtipuu. ”Ja näin juuri sektorilla, jossa päinvastoin kaikki keinot pitäisi ottaa käyttöön, jotta EU:n tiukat kierrätystavoitteet saavutetaan.”
Jätehuollon toimijat ovat huomauttaneet, että monet uudet ratkaisut on kehitetty Suomessa alun perin juuri alueilla, joissa on käytössä kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus. Pakkausjätteiden keräys ja useilla alueilla tutuksi tullut monilokerokeräysjärjestelmä ovat syntyneet kilpailluilla markkinoilla.
”Ehdotus on erittäin haitallinen jätehuollon kehitykselle, hallitusohjelman vastainen eikä edes seuraa työryhmän toimeksiannosta. Ehdotus tuotiin työryhmään sivuovesta työryhmän toimeksiannon ulkopuolelta. Direktiivien päivitys ei ota kantaa kuljetusjärjestelmiin eikä erilliskeräyksen tapoihin.”
Tarvitaan arvoketjun mittainen näkökulma
YTP:n näkemyksen mukaan kierrätyksen lisäämisessä aivan keskeisessä asemassa on jätteestä valmistettujen materiaalien kysynnän vahvistaminen. Aidosti kiertotalouteen tähtäävässä yhteiskunnassa tulisi ottaa huomioon jätteen koko arvoketju sen syntypaikalta uudeksi tuotteeksi. Työryhmän ehdotukset kierrätysasteen nostamiseksi typistyivät kuitenkin yhdyskuntajätehuollon keräysvaiheen tarkasteluun.
”Jätehuollossa on keskitytty keräysvaiheeseen, vaikka erityisen suuri merkitys on sillä, onko kierrätetylle jätteelle kysyntää. Ympäristöministeriö oli tässä vaiheessa kuitenkin haluton uudistamaan lakia esimerkiksi siten, että jätteitä voitaisiin aiempaa nopeammin muuttaa uusiksi tuotteiksi. Asia vaatii erityistä tarkkuutta ja YTP toivookin End-of-waste-lainsäädännön valmistelun jatkuvan ripeästi”, Lehtipuu kertoo.
”Myös pakkausjätehuollon osalta työryhmän olisi ollut syytä katsoa tulevaan menneen sijaan. Suomessa olisi tullut vahvistaa toimivaa pakkausten tuottajavastuujärjestelmää, eikä keinotekoisesti pilkkoa pakkausjätehuollon kokonaisuus lisäämällä kuntien tehtäviä tässäkin”, Lehtipuu sanoo.
YTP katsoo, että työryhmän ehdotuksesta poiketen pakkausjätteiden keräys tulisi järjestää kokonaisuutena, jossa kasvava kuljetus liittyy tiivisti yhteen yritysten pakkausjätehuollon kanssa. ”Yritysten pakkaukset kiertävät jo tehokkaasti. Miksi kotitalouksien pakkauksia ei hoidettaisi osana tätä toimivaa ketjua sen sijaan, että ehdotetaan monimutkaista sääntelymallia siitä, mitä kukin taho saa ja ei saa tehdä?”, Lehtipuu kysyy. ”Kierrätyksen edistämiseksi kotitalouksien ulottuvilla tulisi olla samat valinnan mahdollisuudet kuin yrityksillä jo on.”
”Avainasemassa on kierrätyksen lisääminen. Ydinkysymys on, lisätäänkö kierrätystä ja siirrytäänkö kiertotalouteen jatkamalla samalla mallilla kuin viimeiset 20 vuotta vai antamalla mahdollisuus uusille ratkaisuille”, Lehtipuu valottaa.
YTP:n eriävä mielipide on kokonaisuudessaan luettavissa alla.