AJANKOHTAISTA |

Jäteala kaipaa kilpailua kehittyäkseen

Ympäristöministeriön lausuntokierrokselle lähettämä esitys jätelain muuttamiseksi siirtäisi asuinkiinteistöjen pakkausjätehuollon kuntien yksinoikeudeksi ja lakkauttaisi kiinteistönhaltijan järjestämät jätteenkuljetukset. Molemmat esitykset rajaavat merkittävästi markkinoita, estävät toimivaa kilpailua ja merkitsisivät useiden yritysten toiminnan lakkaamista. Lausuntoaika päättyy 2.6.

Ministeriön ehdotus merkitsisi jätehuoltoyritysten aloittaman pakkausjätehuollon kunnallistamista. Jätelakiluonnokseen sisältyvä ehdotus tuottajavastuuyhteisöjen ja kuntien yhteistoimintavelvollisuudesta tarkoittaa käytännössä nykyisen markkinaehtoisen pakkausjätehuollon siirtämistä kuntien yksinoikeudeksi. Yritysten kehittämät ratkaisut, kuten monilokerokeräys ja muovin kiinteistökeräys siirtyisivät kunnille. Kehitys jätealalla uhkaa muodostua päinvastaiseksi kuin muilla toimialoilla, joilla markkinoita avaamalla ja kilpailua lisäämällä halutaan varmistaa kustannustehokkuus ja palveluiden jatkuva kehittäminen. Kilpailun rajaaminen jätehuollossa merkitsisi tuottajavastuuyhteisöille lisääntyviä kustannuksia ja kuluttajille valinnanvapauden päättymistä – ilman selviä lisähyötyjä.

Pakkausjätteiden keräys on kehittynyt viime vuosina erittäin hyvin. Vuonna 2018 Suomi ylitti EU-kierrätystavoitteet pakkausjätteissä kaikkien materiaalien osalta. Yritysten muovipakkausten keräys kasvoi vuonna 2019 kolmanneksella ja kotitalouksien noin 80 prosentilla. Suomi on siis jo ilman ehdotettuja vastuunjaon muutoksia hyvässä vauhdissa kohti kiristyvien tavoitteiden toteuttamista. Kilpailun rajaamiselle ja kustannusten kasvattamiselle ei löydy perusteita.

Kilpailu varmistaa kaikilla toimialoilla tehokkaat ja asiakaslähtöiset palvelut. Jätehuolto ei ole tästä mikään poikkeus. Kilpailun ja yrittäjyyden tukeminen jätealalla auttaisi hallitusta myös lähemmäs työllisyystavoitteitaan.

Kierrätystavoitteiden kannalta lajittelu tärkeää, kuljetusjärjestelmä ei

Jätelain muutosten tavoitteena on nostaa yhdyskuntajätteen kierrätysaste EU-tavoitteisiin. Tällä hetkellä Suomi pääsee vain 42 prosenttiin, kun tavoite on nyt 50 prosenttia ja se kiristyy 55 prosenttiin vuonna 2025.

Kierrätystavoitteiden saavuttaminen edellyttää jätteiden, ja erityisesti biojätteen lajittelun parantamista. Suomessa syntyy liikaa sekajätettä, ja yli kolmannes sekajätteestä on biojätettä. Biojäte on helposti hyödynnettävissä, ja sen käsittelykapasiteettia rakennetaan koko ajan lisää. Sekajätteen joukossa on merkittäviä osuuksia muita hyödynnettäviä jakeita, kuten muoveja, pahvia ja paperia.

Merkittävä syy Suomen matalaan kierrätysasteeseen on jätteenpolton ylikorostunut rooli: yhdyskuntajätteistä poltetaan lähes 60 prosenttia. Jos poltettavaa määrää ei vähennetä, samaan aikaan ei ole mahdollista kierrättää 55 tai 60 prosenttia jätteistä. Tähän vaikutetaan lajittelua ja lajitellun jätteen hyödyntämistä lisäämällä, ei kuljetusjärjestelmällä.

Suomessa on vakiintunut jätteiden kuljettamisessa ns. kaksoisjärjestelmä, jossa kunta itse päättää, kilpailuttaako se jätteenkuljetukset vai antaako se kiinteistöjen hoitaa kilpailuttamisen. Kaksoisjärjestelmän ansiosta jätehuoltoyhtiöt ovat voineet kehittää uusia palvelukonsepteja ja markkinoida niitä suoraan asiakkaille. Synergiaetuja ja logistista tehokkuutta on saatu myös yritys- ja kuluttajajätehuollon yhdistämisestä.

Lakimuutoksen taustalla olevat EU-direktiivit eivät ota kantaa kuljetusjärjestelmiin, mutta ympäristöministeriö halusi avata vanhan kiistan jätteiden kuljettamisesta jätelain valmistelun yhteydessä.

Jäteala digitalisoituu ja kuluttajat pääsevät hyötymään alan uusista innovaatioista – siis jos alan sallitaan kehittyä kilpaillen. Menneeseen katsomisen sijaan jätelain valmistelussa tulisi sallia jatkossakin valinnanvapaus kuljetuksissa ja keskittyä todellisiin kehityskohteisiin, kuten biojätteen lajittelun nopeaan lisäämiseen ja tuottajavastuuvelvoitteiden kustannustehokkaaseen toteuttamiseen. Koska laki on vasta lausuntokierroksella, asia voidaan vielä korjata.

YTP jätti jätelakia valmistelleen työryhmän mietintöön eriävän mielipiteen, joka löytyy täältä.

Ympäristöministeriön esitys on lähtenyt lausuntokierrokselle. Lausuntoja voi jättää www.lausuntopalvelu.fi -palveluun 2.6.2020 saakka.

Scroll to Top