Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry kutsui keväällä järjestöistä, yrityksistä ja julkisen sektorin toimijoista koostuvan koalition ideoimaan kierrätysyhteiskunnan edistämistä. Koalitio julkisti 15.7.2014 Suomi Areenassa omat teesinsä kiertotaloudesta, joissa vaaditaan, että kiertotalous nostetaan seuraavan hallitusohjelman keskeiseksi tavoitteeksi.
Suomi etsii uusia tapoja menestyä tulevaisuuden resurssipulasta kärsivässä maailmassa. Tarvitsemme uusia työpaikkoja, innovaatioita ja yritystoimintaa hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi myös tuleville sukupolville, julkilausuman allekirjoittajat linjaavat.
”Kiertotalous tarkoittaa hyvin suunniteltua taloutta, jossa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu. Uudistukseen on välttämätöntä saada mukaan koko yhteiskunta. Haluamme olla aktiivisesti mukana viemässä Suomea kohti kiertotaloutta ja siksi kutsuimme koolle tämän koalition”, toteaa YTP:n toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki.
Julkilausuman allekirjoittajat vaativat, että kiertotalous nostetaan Suomen seuraavan hallituksen ohjelman poikkileikkaavaksi teemaksi ja yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Kiertotalouden avulla säästetään luonnonvaroja sekä luodaan kestävää kasvua ja työtä. Käytännön askeleiksi allekirjoittajat määrittelevät kuusi teesiä.
Lainsäädännön ja toimeenpanon on toteutettava jätehuollon etusijajärjestystä ottaen huomioon ympäristö- ja kustannustehokkuuden.
Uusiutumattomia raaka-aineita on korvattava uusiutuvilla ja kierrätettävillä raaka-aineilla sekä jätteillä ja sivuvirroilla.
Rakentamisessa on oltava mahdollisuus hyödyntää alueella syntyviä sivukiviä, maamassoja ja sivuvirtoja.
Julkisilla hankinnoilla on luotava kiertotalouden edelläkävijämarkkinoita ja suosittava uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa.
Kierrätysmarkkinoita on edistettävä purkamalla lainsäädännön esteitä ja rajoitteita.
Jätelainsäädännön toimeenpano ja valvonta on yhdenmukaistettava koko maassa.
Julkilausuman allekirjoittajien mukaan julkisen vallan tehtävä on luoda edellytykset kiertotaloudelle, varmistaa toiminnan kestävyys ja valvoa sääntöjen noudattamista sekä suosia luonnonvarojen säästämistä ja kierrätystä omissa hankinnoissaan. Tavoitteena on, että jätteen syntyessä ihmisillä, julkisyhteisöillä ja yrityksillä on käytössä jätteen hyödyntämiseen parhaat ratkaisut, joita markkinat pystyvät tarjoamaan.
”Suomella on paljon mahdollisuuksia kehittää materiaalikierrätystä. Työllisyyden, ympäristön ja ilmaston kannalta materiaalien tehokas hyödyntäminen on jo tänä päivänä järkevää, ja kun raaka-aineiden hinnat nousevat, on vaihtoehtoisten materiaalien käyttäminen välttämätöntä. Me allekirjoittaneet kutsumme kaikki suomalaiset rakentamaan kiertotaloutta”, Tatu Rauhamäki summaa.
”Kohti kiertotaloutta – askeleita Suomen menestykselle” -julkilausuman ovat allekirjoittaneet 15.7.2014 mennessä:
Koalition työpajatyöskentelyyn osallistui kevään 2014 aikana yli kolmekymmentä yritystä, kansalaisjärjestöä ja julkisen vallan edustajaa. Julkilausumaa tukemaan koottiin erillinen kiertotalouden reseptikirja toimenpide-ehdotuksineen, jonka sisällön pohdintaan osallistui Suomen parhaita jätteiden ja kierrätyksen asiantuntijoita eri sektoreilta. Työn hedelmät on tarkoitettu vapaasti sovellettavaksi kaikille.
Julkilausuman teemoista ja reseptikirjan toimenpideideoista olivat SuomiAreenalla keskustelemassa Ympäristöministeri Ville Niinistö, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen, Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen, Toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki, YTP ry sekä Yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen, Lassila &Tikanoja. Kirsi Salon juontama Kohti kierrätysyhteiskuntaa – millä eväillä? -keskustelu toi esille julkilausuman teemoja konkreettisilla esimerkeillä. Keskustelua syntyi niin tuhkien hyödyntämisestä, romuautojen vastaanotosta, kodinkoneiden kestävyydestä kuin julkisen vallan mahdollisuuksista edistää kierrätysyhteiskunnan toteutumista.
Julkilausuman voit ladata täältä.
Seuraa keskustelua:
www.facebook.com/kierratysyhteiskunta
https://twitter.com/kierratysyk#kierratysyhteiskunta